Abstract
The aim of this study was to identify which bird impact types are considered significant in practice in Finnish environmental assessment reports regarding wind power. Increasing numbers of wind turbines can impact birds directly and indirectly, which could contribute to the loss of bird diversity. Amid climate change mitigation attempts, biodiversity loss should not be overlooked. Environmental impact assessment is an example of a policy tool for identifying and reducing the negative environmental effects of a project, including bird impacts. All wind power-related EIA reports with significant bird impacts were collected from the joint website of Finland’s environmental administration and analyzed with the help of qualitative content analysis. The 18 cases were divided according to the types of impacts found in the literature.
Although all four impact types including collisions, displacement due to disturbance, barrier effect, and habitat change were considered significant in the EIAs, collisions were the most frequent. Very little comparable data about the significance of different impact types were found. However, collisions were the most researched impact type, which could have also contributed to the evaluation of its significance. The results corresponded to previous literature for the most part as Accipitriformes (diurnal birds of prey excluding falcons), according to several studies, are more vulnerable to the impacts of wind turbines. They were estimated to face significant impacts more often compared to other bird orders present in the materials. The reasonings between the cases were quite similar, despite the ambiguity of the significance assessment. In the cases where the reason for significance was stated, the level of protection of the species was the most common. The results also support the argument about how the impact type, the object of the impact, and the significance of an impact vary depending on the locations.
The findings of this thesis suggest that scientific data is used at least partially in significance assessments. The results are useful in future research, developing EIA practices, and enhancing bird protection. Looking at significant impacts is relevant also in the future as the assessment of significance is not uncomplicated.
Linnut vs. tuulivoima – tuuliturbiinien merkittävät linnustovaikutukset suomalaisissa ympäristövaikutusten arviointiselostuksissa
Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa, mitkä linnustovaikutustyypit luokitellaan merkittäviksi suomalaisissa tuulivoimaa koskevissa ympäristövaikutusten arviointiraporteissa. Tuulivoimaloiden määrän lisääminen vaikuttaa lintuihin suoraan ja epäsuorasti, mikä voi osaltaan vähentää lintujen monimuotoisuutta. Biodiversiteettikatoa ei tulisi unohtaa ilmastonmuutoksen hillitsemisponnistelujen keskellä. Ympäristövaikutusten arviointi on työkalu, jolla hankkeen kielteisiä ympäristövaikutuksia voidaan tunnistaa ja vähentää. Se sisältää myös linnustovaikutusten arvioinnin. Kaikki merkittäviä linnustovaikutuksia sisältäneet tuulivoimaan liittyvät YVA-selostukset kerättiin Suomen ympäristöhallinnon yhteisiltä verkkosivuilta ja analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Nämä 18 tapausta jaoteltiin kirjallisuudesta löytyneiden vaikutustyyppien (törmäykset, häiriöstä johtuva siirtyminen, estevaikutus ja elinympäristön muutos) mukaan. Vaikka kaikkia neljää vaikutustyyppiä pidettiin merkittävinä aineistossa, yleisin tyyppi oli törmäykset. Eri vaikutustyyppien merkittävyyksistä on olemassa hyvin vähän vertailukelpoista tutkimustietoa. Törmäykset olivat kuitenkin tutkituin vaikutus aiemmassa kirjallisuudessa, mikä voi osaltaan vaikuttaa myös sen yleisyyteen merkittävyyden arvioinnissa. Tulokset olivat suurilta osin linjassa aikaisemman kirjallisuuden kanssa, sillä petolintujen arvioitiin kohtaavan merkittäviä vaikutuksia useammin muihin lintulahkoihin verrattuna. Ne ovatkin useiden tutkimusten mukaan alttiimpia tuulivoimaloiden vaikutuksille. Merkittävyyden syyt tapausten välillä olivat melko samanlaisia merkittävyyden arvioinnin monitulkintaisuudesta huolimatta. Niissä tapauksissa, joissa merkittävyyden syy kerrottiin, lajin suojelun taso oli yleisin. Tutkielman tulokset tukevat myös aiemmin esitettyä väitettä siitä, kuinka vaikutustyypit, vaikutuksen kohteet ja merkittävyys vaihtelevat sijainnin mukaan. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että tutkimustietoa hyödynnetään ainakin osittain merkittävyysarvioinneissa. Tuloksista on hyötyä tulevassa tutkimuksessa, YVA-käytäntöjen kehittämisessä ja linnustonsuojelun tehostamisessa. Merkittävien vaikutusten tarkasteleminen on olennaista myös jatkossa, koska merkittävyyden arviointi ei ole yksiselitteistä.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/357455